Kymin paikallishistoriaa

Historian 5. kurssilla opiskelijat ovat valokuvanneet ja perehtyneet paikallishistoriallisiin kohteisiin aina pronssikaudelta 1700-luvulle. Pronssikautisia jäännöksiä edustavat Höyterin hiidenkiukaat.
Keskiajalla Kymi oli vielä melko syrjäistä seutua, osa Viipurin lääniä. 1300-luvulla aluetta alettiin hallita ja verotttaa Kyminkartanosta käsin. Alkuperäinen kartano ja sen yhteydessä toiminut kappeli on tuhoutunut. Sittemmin Kyminkartano rakennettiin uudelleen Kyminlinnoituksen yhteyteen. Keskiaikainen Kymenlaakson ylpeys on erinomaisesti säilynyt Pyhtään kivikirkko. Kirkko on rakennettu 1460-luvulla ja omistettu Pyhälle Henrikille.
Vuonna 1790 Kymissä alkoi tapahtua, kun Venäjä alkoi rakentaa Ruotsia vastaan merilinnoituksen. Ruotsinsalmen linnotusketju ulottui Kukourin saaren Fort Slavasta, Varissaaren Fort Elisabethiin ja Kotkansaaren Fort Katariinan. Nykyisen Karhulan puolelle rakennettiin Kyminlinnoitus. Linnoitusten rakentamisen taustalla olivat suuret Ruotsinsalmen meritaistelut Ruotsin ja Venäjän välillä osana ratkaisemattomana päättynyttä Kustaa II:n sotaa (1788-1790). Rakentamisen myötä Ruotsinsalmi, nykyinen Kotkansaari, heräsi eloon, kun saarelle muutti venäläisiä sotilaita. Saari sai mm. ortodoksikirkon ja Kymijoen Siikakoskelle ortodoksimunkit saivat oman munkkiluostarin ja kalastusoikeudet Siikakoskelle ja Langinkoskelle (Munkkisaari Koivulassa).