Kymenkartano

KARTTA1KARTTA2

Synty ajoittuu noin vuoteen 1350. Ensimmäinen omistaja arveltiin olleen jaarli Erengisle Sunenpoika. Vuonna 1440 kartanon yhteyteen rakennettiin Pyhtään seurakuntaan kuulunut Kymenkartanon kappeli. Kristien Niilonpoika Vasen rakennutti sen 1430-luvulla. Kymenkartanon alue oli sotilaallisesti Etelä-Suomen herkimpiä kohtia. Kymenkartanon lampuotilääniin kuuluivat: Jäppilä, Kalliokoski, Kaukala, Kurittula, Kierikkala, Lankila, Mussalo, Metsäkylä, Parikka, Pernoo, Pihkoo, Ruonala ja Sutela. Alueita vuokrattiin läänin asukkaille.kymenlääni Kartanosta tuli uuden voutikunnan (Kymenkartanon lääni) hallintokeskus. Läänin alueeseen kuuluivat silloiset Pyhtää (Pyhtää ja Ruotsinpyhtää), Elimäen neljännes (Elimäki ja Anjala), Vehkalahti (Vehkalahti ja Sippola), Virolahti (Virolahti ja Miehikkälä) ja Valkealan lounaisosat. Toiminta voutikunnan keskuksena loppui 1570.
20130902_12381920130902_123812
Vuonna 1788 sodan aikana päärakennus tuhoutui. Venäjä osti suurimman osan kartanon maista vuonna 1790, jolloin on rakennettu myös nykyinen päärakennus. Nykyinen päärakennus sijaitsee Kyminlinnaa vastapäätä toisella puolella Huumanhaaraa.

Lähteet: Wikipedia.fi, Muuka.com
Kirjalähteet: Kymin Historia 1

Advertisements